Kahvidrinksu piristää arjen keskellä

Päivällisen jälkeen maistuu tavallinen kahvi, mutta aivan erityisen hyvän päivällisen jälkeen tekee mieli vähän luksusta arjen keskelle. Silloin toimii kahvidrinkki, joka korvaa sekä kahvin että jälkiruoan.

Kun pääsee vauhtiin ja saa itseluottamusta, kahvidrinkkejä oppii improvisoimaan aineksista, joita kotoa sattuu löytymään. Drinkin voi tehdä käytännössä melkein mistä tahansa vahvasta alkoholista, ja jos ruokakomerossa on lisäksi jotain makusiirappia, niin a vot. Myös kahviksi käy tavallisen suodatinkahvin lisäksi oikein hyvin joku erikoiskahvi tai valmiiksi maustettu kahvi.

Drinkkiteknisesti kahvidrinkki rakennetaan suoraan tarjoilulasiin. Ihan ensiksi lasi lämmitetään (esimerkiksi huuhtomalla kuumalla vedellä). Kahvi kannattaa muistaa keittää vähän tavallista vanhemmaksi. Mahdollinen kerma vatkataan kevyesti.

Varmaankin kaikkein tunnetuin kahvidrinkki, Irish coffee, on hyvä ja turvallinen ensimmäinen kokeilu. Se tehdään näin:

• Lämmitä jalallinen lasi (viinilasikin käy).
• Mittaa pohjalle pari teelusikallista fariinisokeria.
• Lisää noin 10 senttilitraa vahvaa kahvia.
• Lisää 4 cl hyvää (tietenkin irlantilaista) viskiä.
• Sekoita sen verran, että sokeri liukenee.
• Valuta lusikasta löysää kermavaahtoa ”kanneksi” päälle.
• Kerman päälle voi vielä pudottaa hyppysellisen pikakahvijauhetta.

Oma suosikkini on makeahko ja isänmaallinen Finlandia coffee. Rakenna tämä Iittalan jalalliseen Ultima Thule -lasiin, niin kelpaa vaikka Mannerheimille:

• Mittaa lämpimän lasin pohjalle 2 cl Finlandia-vodkaa ja 2 cl Lapponia-lakkalikööriä.
• Kaada päälle 10 cl kahvia.
• Peitä kermavaahdolla.
• Laita Sibeliusta soimaan ja nauti.

Ihan vain lääkkeeksi

Vaimo mietti aamulla, että tuntuu hullulta lipittää kahvia monta kuppia päivässä, kun se ei oikeasti piristä häntä yhtään. Totesin, että toleranssi on tainnut nousta liikaa vuosien myötä, mutta että eikös kahvista nykytiedon mukaan ole kamalan paljon kaikenlaista terveyshyötyä. En siinä tilanteessa muistanut yhtään esimerkkiä, eikä muistanut vaimokaan, joten pakkohan se oli asia tarkistaa.

Kahvin terveysvaikutuksia on tutkittu vaikka huru mycky, mikä on tietysti luonnollista, koska sitä juodaankin niin jumalattoman paljon. Uusimpien tutkimusten mukaan kahvi vähentää kakkostyypin diabeteksen, maksasyövän ja Parkinsonin taudin riskiä. Ei paha. Kofeiini saattaa sekä suojata aivosoluja että helpottaa jo ilmenneitä oireita. Lapsuusiän diabetekseen kahvilla ei ole vaikutusta, mutta harvempi lapsi kai kahvia juokaan…

Jonkun tutkimuksen mukaan kofeiinia käyttävillä naisilla havaittiin hitaampaa kognitiivisten kykyjen heikkenemistä kuin kofeiinia käyttämättömillä naisilla. Tarkoittaa siis suomeksi sanottuna älliä. Se ei selvinnyt, mikä tilanne on miesten kohdalla vai onko tutkittu vain naisia. Sillä ei kai kuitenkaan ole väliä, nauttiiko kofeiininsa kahvina vai pillerinä vai energiajuomana.

Eikä tässä vielä kaikki. Kofeiinin on havaittu tehostavan vastustuskykyä ja on mahdollista, että se helpottaa allergioita vähentämällä histamiinien määrää elimistössä. Vastustuskykyjuttu saattaa liittyä myös kahvin sisältämiin antioksidantteihin, vaikka on kyllä sanottava, että itse suhtaudun vähän skeptisesti sellaisten olemassaoloon (saati terveysvaikutuksiin).

Niin ja ilmeisesti kofeiini parantaa havaintokykyä ja lähimuistia silloinkin, kun se ei suoranaisesti tunnu ”friskaavan”.

Näihin faktoihin – vaikka sanovatkin, että lisätutkimuksia tarvitaan – kun lisää vielä sen, että suklaa ja pähkinät estävät sydän- ja verisuonitauteja, niin eihän maailmassa ole enää mitään terveellisempää kuin vaimon suosikkivälipala: muumimukillinen kahvia ja geisha-patukka.

Minulla on ongelma - rakastan kahvia

Minulla on ongelma. Minä rakastan kahvia, mutta vatsani ei rakasta. Koska rakastan myös vatsaani, olen etsinyt jo jonkin aikaa ratkaisua, jonka avulla voisin pitää molemmat rakkauteni.

Ensin mietin ja selvitin, voisinko helpottaa oloani jättämällä ruokavaliosta pois jotain muuta kuin kahvin. Kantapään kautta olin oppinut, että närästystä pahentavat ainakin rasvainen ja tulinen ruoka, happamat hedelmät ja mehut ja tietysti ylensyönti ja tupakointi. Ja alkoholi: mitä enemmän prosentteja, sitä enemmän se ärsyttää limakalvoja. Sitä en kuitenkaan tiennyt, että suklaa ja viinien rikkihapot saattavat tehdä saman.

Sitrushedelmiä ja appelsiinimehua olen ruvennut välttämään, ja tupakkaa en ole polttanut tähän astikaan. Annoskokojen pienentäminenkin on mahdollisuuksien rajoissa samoin kuin tulisimpien mausteiden karttaminen. Rasvassa paistettu kala on kuitenkin niin suurta herkkua, että sitä pitää välillä saada. Suklaalakossa olen joskus ollut pari kuukautta putkeen, mutta ei se kyllä kivaa ole.

Ehkä se on hyväksyttävä, että tällä itsekurilla ei ruokatottumuksiin kovin merkittäviä muutoksia tehdä.

Onneksi kahveja on monenlaisia. Vatsaa ärsyttävät kahvin hapot ja kofeiini. Toisin kuin kuvittelisi, tummapaahtoisessa kahvissa on vähemmän kofeiinia kuin vaaleassa. Mitä pidempään kahvipapuja paahdetaan, sitä enemmän kofeiinia niistä haihtuu. Sama tapahtuu hapoille: ne hajoavat paahtamisprosessin kuluessa. Tumma kahvi on toisin sanoen vatsaystävällisempää – sanalla sanoen vähemmän hapokasta – kuin vaalea. Minä olen ollut huomaavinani eron jo Juhla Mokan ja Presidentin Tumman Paahdon välillä.

Kofeiinitonta kahvia on, mutta sellaista en ole toistaiseksi maistanut. Jotenkin ajatus tuntuu hullulta. Vaikka voihan olla, että kokisin virkistyväni pelkän plasebovaikutuksen ansiosta, jos en tietäisi nauttivani kofeiinitonta kahvia. Nyt kuitenkin totuttelen espressoon.